Artesaanipizzaa fuskaten

Nykyaikana kaiken pitää olla jotenkin vähän spesiaalia, pizza on parhaimmillaan artesaania, samoin leipä. Tomaatitkin kuulemma ovat nykyään oikein perintökalleuksia (heirloom tomato). Onneksi perhekokki voi oikaista.

Oheinen resepti on mukaelma jonkun blogista bongatusta reseptistä.. pahoittelen etten enää muista mistä. Lopputulos oli jännittävä ja mieluisa, lapsetkin pitivät ja söivät lautasensa tyhjäksi! Pizzan voisi hyvin kääräistä kasaan jämistä ja vaikka tarjota vieraille iltapalaksi tai pieneksi lounaaksi. Kuva ei ehkä tee täyttä oikeutta herkulle...

Artesaanipizza anjoviksesta

paketti Sunnuntain peruna-ruistaikinaa
vihreää pestokastiketta
juustoraastetta
keitettyjä, kiinteitä perunoita koosta riippuen 4-6 kpl
1 prk anjovista
iso sipuli
oliiviöljyä
oraganoa

Sulata taikina. Leikkaa taikinapala neljää yhtä suureen palaan ja kauli ne pizzapohjiksi. Levitä pohjille pestoa, päälle runsaasti raastettua kermajuustoa. Kuori ja viipaloi perunat (kesäperunat voisi jättää kuorimatta). Asettele viipaleet pizzoille. Valuta anjovikset ja levitä kokonaisina perunoiden päälle. Leikkaa sipuli ja kuullota pannulla hitaasti pehmeäksi. Levitä pizzoille. Pirskottele päälle oliiviöljyvä ja oreganoa. Paista 250 astetta noin 8-10 minuuttia.


Huomautukset:

Keittämisen jälkeen perunoiden on hyvä kylmentyä, ne viipaloituvat silloin paremmin.

Tässä kohtaa ei kannata säästää ja ottaa kaupasta halvempaa anjovismerkkiä, yleensä kaupan omaa brändiä. Anjoviksen laatu ei yksinkertaisesti silloin vastaa Abban anjovista. Käytä siis noin euro enemmän laadukkaaseen anjovikseen niin lopputulos on oikeasti nautittavampi.